Omaishoitajia ei saa unohtaa

Vanhustenhoidon ongelmat on nyt aiheellisesti nostettu esiin ja laitoshoitoon tullaan keskustelun seurauksena varmasti tekemään parannuksia. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että ikäihmisiä hoidetaan myös kotona. Kotihoidon taso on myös pidettävä hyvänä, eikä pidä unohtaa hoitoalan todellisia uurastajia, omaishoitajia, jotka hoitavat muitakin kuin vain vanhuksia.

Suomessa on noin 350 000 henkilöä, jotka ovat pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisistään. Vaativassa ja sitovassa omaishoidossa on yli 60 000 henkilöä, mutta omaishoidon tukea sai vuonna 2017 vain hiukan runsaat 46 000 henkilöä. Näin kertovat Omaishoitajaliiton luvut.

Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin edullista. Omaishoidon palkkio on keskimäärin 440 euroa kuukaudessa. Jos tähän kuluun lasketaan mukaan lisäksi joka kuukaudelle kolme tehostetun palveluasumisen hoitopäivää, vuosittainen kustannus kunnalle asiakasta kohti on 9 420 euroa.

Vertailun vuoksi kotihoito kahdella käynnillä vuorokaudessa maksaa yhteiskunnalle 30 660 euroa ja ikääntyneen tehostettu palveluasuminen 56 210 euroa vuodessa. Vastaavasti vammaisen henkilön ohjattu asuminen maksaa noin 25 000 euroa ja vaikeavammaisen palveluasuminen liki 46 000 euroa vuodessa.

Mitä ne äsken mainitut kolme tehostetun palveluasumisen hoitopäivää kuukaudessa sitten ovat?

Ne ovat omaishoitajalle kuuluvat vapaapäivät. Luitte oikein: omaishoitaja saa kolme vapaapäivää kuukaudessa. Käytännössä kuitenkin moni jättää vapaansa pitämättä, sillä sijaista ei ole tai hoidettavan siirtäminen hoitopaikkaan tuntuu kohtuuttomalta edestakaisin siirtelyltä hoidettavan kannalta.

Kuinka moni palkansaaja on valmis tekemään lähes ympärivuorokautista erittäin sitovaa työtä noilla samoilla ehdoilla?

Ikävä kyllä omaishoito ei toteudu aina edes keskimääräisellä 440 euron kuukausipalkkiolla, vaan maksaa huomattavasti vähemmän. Summa on kuntakohtainen ja jos määrärahat ovat loppu, omaishoidon tukea ei myönnetä. On omaishoitajia, jotka tekevät työtä palkatta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Aivan ensimmäiseksi omaishoidon tuesta on saatava yhdenmukainen kautta maan, tuen määrää on nostettava eikä tuen saaminen saa enää olla kiinni määrärahojen loppumisesta. Jos joku haluaa ja pystyy hoitamaan läheistään omaishoitajana, se arvokas henkilökohtainen valinta tulee mahdollistaa ja omaishoitajaa on työssään tuettava, niin jaksamisen kuin hoitotuenkin osalta. Viime kädessä on valtion tehtävä huolehtia omaishoidon jatkuvuudesta vaikka kohdennetuilla erillisrahoituksilla. Kunnatkin voivat halutessaan kantaa kortensa kekoon.

Omaishoitajalla on oltava varmuus siitä, että hoidolla on jatkuvuutta, että hoitaja saa palkkionsa ja hoidettava läheinen pääsee tarvittaessa hyvään hoitopaikkaan.

heikkisavola
Vihreät Karkkila

kirja-alan monitoimikone: kustantaja (Robustos), toimittaja, sanataideohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, tuleva lyhytterapeutti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu